Kauden kohokohta suomalaiskuljettajille on aina tietysti kotiralli. Olin ajanut 2 päivää testiä ja yht. 600 km, enemmän kuin koskaan aikaisemmin kahdessa päivässä. Auto parani selvästi testeissä uuden jousituksen myötä, mutta silti jäi vähän mietityttämään, että onko auto riittävän nopea Citroeneja vastaan. Kilpailu oli 60-vuotis juhlakilpailu, joka oli tällä kertaa vain kaksipäiväinen luukuun ottamatta torstai-illan yleisöerikoiskoetta. Kilpailu alkoi torstai-iltana Laajavuoren n. 4km pitkällä erikoiskokeella, jonka alku kiipesi asvaltilla laskettelurinnettä ylöspäin. Paikalla oli valtavasti yleisöä, joka loi hienon tunnelman, mutta antoi myös hiukan lisää jännitystä. Tämä ensimmäinen ek sujui ilman virheitä ja olin jaetusti kolmanneksi nopein Sebastian Loebin kanssa. Petter Solberg ajoi ”pohjat”. Perjantai-aamu lähti käynti Urriasta, jossa hyppäsin kuuluisalla isolla hypyllä liian pitkälle ja keulalleen alas. Autoon ei tullut mitään vaurioita, mutta selkä meni hypyssä jumiin. Mikko Hirvonen aloitti aamun vahvasti ollen selvästi nopein, mutta hänen kisansa päättyi ek:lla 4 hypyn jälkeiseen ulosajoon ohjauksen jumituttua hetkeksi alastulossa. Oma ajoni oli hiukan varovaista ”hyppyni” jälkeen, mutta ek 5:n jälkeen huollossa Pertti Siekkinen (henkilökohtainen fysioterapeutti kisassa) naksautti selkäni auki. Kun selästä sain paineen pois, niin ajoon löytyi paljon rennompi rytmi. Petter Solberg oli ek 5:n jälkeen johdossa, mutta kun rytmi löytyi, niin ajoin ”pohjat” Lankamaahan ja molemmilla keroilla Sirkkamäkeen, ja nousin rallin johtoon. Päivän päätti toiseen kertaan ajettu Laajavuoren ek, jonka jälkeen olin rallin johdossa 9,1 sekuntia. Lauantaihin lähdin avaamaan reittiä, ja irtosoraa oli runsaasti tien pinnassa kuivan kesän vuoksi. Yöllä ja aamulla oli kuitenkin ollut sadekuuroja, jotka kastelivat ek:t 12 Kolonkulman ja 14 Surkee 1:sen. Kolonkulmassa olin toiseksi nopein ja sain vähän tehtyä eroa Solbergiin, mutta ek:lla 13 Väärinmajassa Sebastianit Ogier ja Loeb hyökkäsivät ja ajoivat minua päihin n. 7 sekuntia. Kun tie oli kuiva, niin en pystynyt ajamaan kovempaa irtosoralla. Surkee 1:sen alussa näin, että tie on märkä, niin tein todellisen hyökkäyksen ottamalla riskejä, joka kannatti. Surkeen pienen tien osuuksilla ajoi sujui kuin tanssi kivien välissä. Otin Surkeessa ajallisesti sen takaisin, mitä hävisin Väärinmajassa. Ek:lla 15 Leustu 1 ja ek:lla 16 Himos 1 olin taas aura-auton hommissa, mutta en enää hävinnyt kuin muutamia sekuntia. Asetelmat takana olivat vaihtuneet, sillä nyt minua lähimpänä painosti Ogier n. 12 sekunnin päässä, sitten vähän kauempana Loeb ja Solberg. Ek 17 Surkee 2:lla yritin hullun lailla ajaa lisää eroa Ogieriin, mutta hän otti minua kuitenkin 1,7 sekuntia kiinni. Ek 17 jälkeen oli huolto, jossa minua alkoi hieman jännittää riittääkö 10 sekunnin etumatka vielä 2 seuraavaa ek:ta, sillä Ogier oli lisännyt vauhtia. 2 viimeistä ek:ta ajettiin viiden ensimmäisen auton osalta käännetyssä järjestyksessä televisioinnin vuoksi. Sain kuitenkin itseni vielä rentoutumaan Pertti Siekkisen käsittelyn avulla, ja lähdin ek:lle 18 Leustu 2 keskittyneenpänä kuin koskaan aikaisemmin. Ajoin niin paljon kuin pystyin ja otin riskejä, mutta kun ek:n puolivälissä sain väliaikoja autoon tietäen, että olen n. 2 sekuntia Ogieria edellä, niin se lisäsi luottamusta. Pienen tien osuudella ek:n puolivälissä ajoin niin rajusti uriin, että tuulilasikin halkesi ylhäältä ja alhaalta, mutta se ei menoa haitannut. Olin ek:n maalissa 0,5 sekuntia nopeampi kuin Ogier. Sen jälkeen olo rentoutui, ja tiesin että viimeisellä ek:lla Himos 2:lla ei tarvitsisi ottaa enää suuria riskejä. Viimeisen ek:n ajoin samalla keskittymisellä kuin kaikki muutkin ek:t ja maalissa odotti elämäni ensimmäinen Neste Oil Rallyn voitto. Pienestä pojasta saakka ollut unelma toteutui 7 vuotta sen jälkeen, kun olin ensimmäisen kerran kilpaillut Neste Oil Rallyssa. Ilo ja helpotus olivat niin suurta, että siihen ei riittänyt sanat kuvailemaan. Minusta tuli myös tähän saakka kaikkien aikojen nuorin Suomen MM-rallin voittaja.

Historian ensimmäinen Bulgarian MM-ralli ajettiin n. 70 km:n päässä Sofiasta Borovetsin kylässä laskettelurinteiden tuntumassa. Olimme ajaneet ennen kilpailua hyvät testit, jossa autoa oli muutettu merkittävästi ja parempaan suuntaa. Toivoimme, että olisimme kilpailussa nyt lähempänä Citroeneja kuin viime vuonna. Oma ajotyylinikin oli hieman muuttunut keväällä Nurburgringiltä saatujen kokemusten perusteella. Kilpailu alkoi perjantaina kuivissa olosuhteissa heti rallin pisimmällä erikoiskokeella, joka oli n. 32 km pitkä. Ensimmäiseltä ek:lta lähtien Citroenit menivät uskomattoman kovaa, vaikka automme tuntui paremmalta asvaltilla kuin viime vuonna. Ek 2:n jälkeen auto alkoi kuitenkin tuntua liian pehmeältä, ja niinpä vaihdoin kovempaan jousitukseen, joka paransi heti luottamustani autooni. Perjantain jälkeen olin rallissa viidentenä, tiimikaverini Mikko Hirvonen neljäntenä n. 10 sekuntia edelläni. Sebastian Loeb johti rallia perjantai-iltana. Lauantai-aamuna pieni vesisade kasteli kaksi ensimmäistä erikoiskoetta, mitä tiimimme säätiedotus ei havainnut tutkassa. Otimme Hirvosen kanssa kovan renkaan Citroenien ottaessa pehmeän. Kovat renkaat eivät toimineet kosteissa olosuhteissa, ja niinpä ”takkiin tuli, että tukka pöllysi”. ”Pätkät” alkoivat kuitenkin kuivahtaa ja iltapäivällä olimme oikealla renkaalla (kovalla) liikkeellä, mutta sitten minun autostani hajosi ohjaustehostin. Joudun ajamaan 2 kokonaista ek:ta ilman ohjaustehostinta, mikä koetteli käsiä. Menetin ohjaustehostajan rikkouduttua vain noin puolisen minuuttia, mutta pari tilannetta mahtui matkalle, kun käsistä loppui vara kääntää rattia. Fiilistä voisi verrata painavan vasaran kääntelemiseen suorilla käsillä. Lauantain jälkeen olin rallissa kuudentena ja tuloksissa matkaa oli yli 40 sekuntia eteen ja taakse. Sunnuntai- aamuna teimme rengaskokeiluja, sillä olin niin turvallisessa asemassa, että oli vara menettää aikaakin. Aikani eivät olleet aamupäivän aikana kovinkaan kummoisia, koska olin pehmeillä renkailla liikkeellä muiden käyttäessä kovia renkaita. Iltapäivällä ajoin sitten kovilla pyörillä ja ajaminen palasi takaisin normaalille tasolle. Saimme oppia pehmeiden ja kovien renkaiden eroista tulevaisuutta varten. Tulin maaliin sijalla 6, tallikaverini Mikko Hirvonen oli 5. ja Sebastian Loeb jatkoi voittoputkeaan asvaltilla.

Kilpailupaikka vaihtui Kemeristä Istanbuliin ja samalla tiestö vaihtui teknisiltä, kovapintaisilta teiltä nopeille, kivisille. Rallin toisena päivänä ajettiin myös osuuksia asvaltilla sorapyörillä, mikä vaati nopeita rytmin muutoksia, mutta pääpaino rallissa oli kuitenkin soralla. Aloitin kilpailun perjantain avauserikoiskokeella toiseksi nopeimmalla ajalla, mutta sen jälkeen rytmini katosi ajamisesta erikoiskokeilla 2, 3 ja 4. Ek:n 4 jälkeen käytiin huollossa, jonka jälkeen mentiin ajamaan aamun ek:t uudelleen sekä lisänä yleisö-ek Istanbulin keskustassa. Iltapäivällä ajaminen taas sujui, mutta silti kuljettajat Dani Sordo ja Sebastian Ogier pitivät kovaa vauhtia. Ogier johti rallia perjantain jälkeen, Sordo toisena ja Mikko Hirvonen kolmantena. Olin kuudentena,mutta ero kärkeen ei ollut kuin 27,5 sekuntia. Lauantai-aamun ensimmäinen ek oli n. 18km pitkä, josta ensimmäiset 13km oli asvaltilla. Minulla oli hyvä lähtöpaikka olla kuudentena autona tiellä, ja tarkoitus oli hyödyntää sitä. En päässyt kuin 1km:n ek:n alusta, kun melkein täyttä mentävä pitkä oikea yli nypyn koitui kohtalokseni. Mutka oli merkattu nuoteissani ajettavaksi täyttä, ja kun renkaat olivat vielä kylmät, niin auto lähti pitkään luisuun, ja vaikka pidin kaasun pohjassa, niin siitä auto ei enää noussut, vaan osui ojaan ja lensi katolleen ulos tieltä. Onneksi paikalle saapui muutamia ihmisiä, ja saimme auton 4 minuutissa takaisin tielle ja jatkamaan matkaa. Auton keula painui kasaan kaadossa, mutta mitään ohjauksen/jousituksen osaa ei vaurioitunut. Keulan painuessa kasaan turbon letkuun tuli reikä aiheuttaen ohivuodon, jolloin auto oli käytännössä turboton. Ajoimme autolla hiljaa ek:t 10 - 13 läpi päästen huoltoon, mutta menetimme aikaa yli 18 minuuttia ja tipuimme sijalle 17. Huollossa auto saatiin kuntoon, ja tavoitteena oli yrittää vielä nousta 10 parhaan joukkoon ja saada tiimipisteitä. Iltapäivän ek:t sujuivat ongelmitta ja nousimme tuloksissa sijalle 12. Sunnuntai-aamun ek:t 18 ja 19 peruttiin sateen tehden niistä liian mutaisia. Iltapäivällä ek:t päästiin ajamaan kuitenkin uudelleen niiden kuivahdettua riittävästi. Niiltä löytyi kuitenkin osuuksia, jotka olivathyvin liukkaita ja jopa hiukan stressaavia ajaa. Yhdellä näistä liukkaista osuuksista Sordo ajoi ulos ja keskeytti. Päivä sujui omalta osaltani maltillisesti ja nousimme tuloksissa lopulta sijalle 8 saaden 4 henkilökohtaista ja 6 tiimin MM-pistettä. Sebastian Loeb voitti jälleen kerran, Petter Solbergin ollessa toinen ja Hirvosen kolmas.