Nyt tarvitaan voittoja

Ilman voittoja me ei voida nousta tässä sarjassa yhtään. Kreikan kisan päätyttyä fiilikseni oli kohtuullisen hyvä, sillä lähdin tänne tavoittelemaan podiumsijoitusta. Ja kun sen nyt sairausloman päätteeksi saavutin, niin siihen pitää olla tyytyväinen. Mutta samalla minua harmittaa, sillä voittoonkin olisi ollut mahdollisuudet. Lauantaina tullut rengasrikko vei kuitenkin haaveet ykkössijasta. Siinä vaiheessa olin vain kahden sekunnin päässä kisaa johtaneesta Sebastien Loebista ja taistelu voitosta oli tiukkaa. Kiristin pikkuisen vauhtiani ja tulin yhteen mutkaan vähän liian kovaa. Mutkan ulostulossa menin leveäksi, ja rengas viisti maapenkkaa. Jatkoin matkaa ja luulin, ettei rytäkässä tullut vaurioita. Ilmeisesti kivi kuitenkin menin renkaan kyljestä läpi. Neljää kilometriä myöhemmin rengas lähti vanteelta. Sen jälkeen yritin ajaa pelkällä vanteella, mutta vanne ei kestänyt sitä. Rengas lähti riekaleina irti ja vanne halkesi, koska meno oli niin rajua ja tiellä oli kiviä. Vanne irtosi ja halkaisi vielä jarrulevyn. Siinä vaiheessa autosta katosivat takajarrut ja meidän oli pakko pysähtyä vaihtamaan rengas, kun erikoiskokeen maaliin oli enää kolme kilometriä. Täällä Kreikassa on yleensä ajetut kuivilla teillä 30 asteen helteessä. Tänä vuonna poikkeuksellista oli se, että jokaisena päivänä oli pieniä vesisateita. Lauantaina oli jaksoja, jolloin tiellä oli hirveästi mutaa ja se aiheutti ajamiseen lisää jännitystä. Ajoin pitkään kilpaa Loebin kanssa ja pystyin haastamaan hänet ihan tosissaan. Tämä kisa oli kuitenkin taas osoitus siitä, että silloin kun aletaan puristamaan ja kamppaillaan voitosta, niin silloin Loeb ei tee virheitä. Niissä tiukoissa tilanteissa Loeb pystyy kontrolloimaan riskienotot paremmin kuin kukaan muu. Ne ovat niitä hetkiä, joiden ansiosta hän on rallin kahdeksankertainen maailmanmestari. Kisan viimeisenä päivänä Loeb rikkoi renkaan, mutta hänellä oli siihen varaa. Ero takana tuleviin oli niin suuri, että hän pystyi vaihtamaan sen ja silti voittamaan tämän rallin. Olin loukkaantumisen takia poissa edellisestä MM-rallista. Täällä olkapäävamma ei haitannut ajamista oikeastaan ollenkaan. Olkapää kipeytyi ainoastaan rengastöistä, kun jouduin nostamaan 25 kiloa painavaa rengasta. Ajaminen ei aiheuttanut ollenkaan kipua, mutta välillä toinen käsi oli väsyneempi. Kisan aikana ei tullut hirveästi mietittyä, että nyt minulla on titaania ja ruuveja olkapäässä. Sitä on kuitenkin niin keskittynyt kilpailemiseen, että tuollaiset asiat jäävät taka-alalle. Tilanteeni MM-taistelussa oli huono jo tähän kisaan lähdettäessä ja nyt se on entistäkin huonompi, vaikka ylsin palkintopallille. Nyt ei auta muu kuin lähteä joka kisaan ajamaan voitosta. Ilman voittoja me ei voida nousta tässä sarjassa yhtään, ihan tavalliset kakkos- ja kolmossijat eivät meille riitä. Automme vauhti ja kestävyys ovat hyvällä tasolla, ja siksi on mukava lähteä juhannusreissulle Uuteen-Seelantiin. Siellä odottaa mukava maa ja hieno kilpailu.

Jari-Matti Latvalan julkaistaan Ilta-Sanomissa heti tuoreeltaan jokaisen MM-rallin jälkeen.