Vain viikko Neste Oil Rallyn jälkeen oli heti seuraava kilpailu tiedossa, mutta tällä kertaa takavetoisella BDA Escortilla, joka oli isältä lainassa. Ajoin ennen kilpailua testiä, ja heti ensimmäisellä vedolla vaihdelaatikko meni jumiin. Tuli kiire hankkia osia ja korjata vaihdelaatikko, mutta kaikki saatiin juuri valmiiksi ennen kilpailua. Tämä oli minulle toinen kerta Lahden EM-osakilpailussa, joka oli myös nuotitettava kilpailu. Kilpailu alkoi torstai-iltana yleisö-erikoiskokeella Lahden satamassa. Ek ei ollut kuin 0,5 km, mutta erittäin tekninen. Ennen ek:ta auto alkoi käydä siirtymällä kolmella sylinterillä, joka säikäytti. Soitettiin välittömästi huoltomiehet paikalle vaihtamaan uudet tulpat. Pojat vaihtoivat tulpat, ja niin kone alkoi taas käydä kaikilla neljällä sylinterillä. Tulpat olivat päässeet nokeentumaan monien turhien käynnistyksien vuoksi. Olin ek:lla viidenneksi nopein ajaen sorarenkailla, kun kärkimiehet käyttivät asvalttirenkaita. Perjantai alkoi heti rallin pisimmällä ek:lla, joka oli n. 12 km pitkä. Ajoin sinne nopeimman ajan 15,1 sekunnilla, joten kilpailu alkoi loistavasti. Kaikki perjantain erikoiskokeet kiersivät Orimattilan suunnassa, paitsi illalla ajettiin yleisö-ek uudelleen Lahden keskustassa. Päivä onnistui ilman mitään isompia virheitä ja auto toimi loistavasti. Aina oli erikoiskokeiden jälkeen hymy herkässä, kun oli niin hieno viedä voimakasta takavetoista sivuluisussa nopeilla valtion teillä. Olin nopein päivän kaikilla soraerikoiskokeilla ja kolmanneksi nopein illan yleisö-ek:lla. Johdin perjantain jälkeen rallia n. 1 minuutin erolla ennen Veli-Matti Saarelaista, kolmantena Mika Turkki. Lauantaina annoin mennä samalla vauhdilla kuin perjantaina nauttien ja rennosti. Lauantain reitti kulki Hämeenkosken lähettyvillä. Päivän kolmannen ”pätkän” alussa pitkän odottelun jälkeen bensa kiehui Escortin kaasuttimissa, mutta onneksi auto alkoi kulkea, kun sai tuoretta bensaa ”kaasareihin”. Käyntihäiriön vuoksi ei menetetty onneksi kuin n. 5 sekuntia. Päivän aikana ajettiin 6 erikoiskoetta ja olin nopein niillä kaikilla, joten olimme päivän päätteeksi rallin voittajat yhdessä Asko Sairasen kanssa n. 2 minuutin erolla ennen Opel Asconaa kuljettanutta Veli-Matti Saarelaista, Mika Turkki oli kolmas. Kun ajan työkseni rallia, niin oli selvää, että minun oli pystyttävä ajamaan kärjessä, sillä muuten väärä mies ajaa rallia tehdastallissa. Rallissa sai nuotittaa ek:t vain kahteen kertaan aikaisemmista vuosista poiketen, joka taas oli minulle eduksi MM-rallien kahden nuotituskerran kautta. Kyllä kisassa kovaa ajettiin, mutta pääasiahan Historic-kilpailussa on, että kaikki pääsevät nauttimaan ajamisesta vanhoilla autoilla omalla tavallaan.

Uuden-Seelannin ja Portugalin MM-rallien välissä tarjoutui mahdollisuus kehittää taitoja tulevia asvalttiralleja varten osallistumalla Nurburgringin 24H kestävyyskilpailuun Ford Focus RS:llä. Kilpailu ajettiin; vanha Nordschleife ja GP-rata yhdistettynä, jolloin mittaa radalle tuli 27km. Radan ulkoa opettelemiseen meni minulta n. 20 kierrosta, jotka olin käynyt harjoittelemassa kuukautta ennen kilpailua. Nordschleife (22,81km) muistuttaa enemmän hyvin nopeaa asvalttitietä, joka kulkee läpi mäkien ja laaksojen kuin normaalia kilparataa. Tiimini kilpailussa oli FH Köln Motorsport, jonka jäsenet ovat autotekniikan opiskelijoita Kölnin yliopistosta ja heidän toimintaansa tuki tulee Fordilta (Tiimi kiertää VLN-sarjaa, jonka kaikki kilpailut ajetaan Nurburgringillä). Kilpailu alkoi tiimiltämme hienosti, sillä 4h jälkeen olimme yleiskilpailussa sijalla 72 ja luokassa toisena, mutta sitten asiat vaikeutuivat. Juuri ennen ensimmäistä minun vuoroani autosta oli pettänyt ohjaustehostajan hihna. Hihna vaihdettiin ja pääsin ajamaan, mutta tuntui kuin autosta olisi puuttunut 50-80 ”heppaa”, ja mitä pidempään ajoin sitä huonommaksi moottori muuttui. Oman vuoroni viimeisellä kierroksella, moottori ei kiertänyt enää kuin 5000 rpm, mutta onneksi pääsin varikolle. Mekaanikot tutkivat moottoria ja huomasivat, että aikaisemmin ohjaustehostajan hihna oli katkennut todennäköisesti toisesta autosta irronneen osan vuoksi, joka oli samalla vaurioittanut moottoria. Mekaanikot vaihtoivat moottorin kunnioitettavasti 3h:n aikana, ja niin pääsimme jatkamaan kilpailua. Tipuimme tuloksissa n. 100 sijaa, mutta pääasia oli, että olimme edelleen kilpailussa mukana. Moottorin vaihdoin jälkeen auto taas kulki hienosti ja aloimme nousta sijoituksissa. Tämän jälkeen meille ei enempää suurempia ongelmia tullutkaan. En ajanut yöllä, joka pitää päästä kokemaan tulevaisuudessa, mutta kuitenkin pääsin ajamaan kilpailussa 3 eri kertaa sekä sain ajaa kilpailun maaliin runsaan yleisön edessä. Ajoin kilpailussa yht. 29 kierrosta, joka oli hyvää oppia asvalttiralleja varten. Tiimimme oli lopulta lopputuloksissa 117. ja 6. luokassa. Ajoin luokassamme nopeimman kierrosajan, joten auto oli hyvin kilpailukykyinen ja ilman ongelmia olisimme varmasti taistelleet luokkavoitosta. Tiimikaverini kilpailussa olivat: Daniela Schmid, Anja Wassertheurer ja Stefan Schlesack.